Mustankorkea Oy

Omistajat

Vuosi 2017 oli yhtiön 20. toimintavuosi ja ensimmäinen vuosi kuntayhtiönä ja palvelutehtävissä. Mustankorkealla oli kolme omistajaa: Jyväskylän kaupunki (81,4%), Laukaan kunta (12,8%) ja Muuramen kunta (5,8%). Toivakan kunta teki lokakuussa päätöksen tulla yhtiön osakkaaksi vuoden 2018 alusta ostamalla Jyväskylän kaupungilta osan (1,4%) osakekannasta.

Hallitus

Mustankorkean hallitus koostuu omistajakuntien edustajista ja käyttää ylintä päätösvaltaa yhtiössä. Vuonna 2017 yhtiön hallitus vaihtui – toukokuussa pidetty yhtiökokous valitsi entiset hallituksen jäsenet jatkamaan siihen saakka, kunnes uuden osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen mukainen hallitus valittiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa syyskuun lopussa.

Mustankorkean hallitus 30.9.2017 asti

Markku Lamberg, puheenjohtaja ( Jyväskylä)
Paavo Luukkonen, varapuheenjohtaja (Jyväskylä)
Jamaica Hakkarainen (Jyväskylä)
Kirsi Knuuttila (Jyväskylä)
Veli-Jussi Koskinen (Jyväskylä)
Janne Ruuth (Jyväskylä)
Janne Laiho (Laukaa)
Kari Saari (Muurame)

Mustankorkean hallitus 1.10.2017 alkaen

Kirsi Knuuttila, puheenjohtaja (Jyväskylä)
Janne Ruuth, varapuheenjohtaja (Jyväskylä)
Pia Tuomi-Sorjonen (Jyväskylä)
Markku Autio (Laukaa)
Sami Niemi (Muurame)

Jyväskylän kaupungin nimeämänä controllerina on toiminut toimialajohtaja Erja Saarivaara.

Organisaatio

Mustankorkean organisaatio kasvoi merkittävästi uusien palvelutehtävien myötä. Vuoden 2017 lopussa yhtiön palveluksessa oli toimitusjohtajan lisäksi 14 toimihenkilöä ja 12 työntekijää. Vakituisen henkilöstön lisäksi yhtiöllä oli kausi- ja määräaikaisia työntekijöitä sekä toimistolla että jätekeskuksessa. Keskimäärin Mustankorkea työllisti vuoden aikana 32 henkeä. Lisäksi jätteiden- ja maa-alueiden käsittelyssä ja mullan valmistuksessa käytettiin ulkopuolisia urakoitsijoita.

Talous

Vuonna 2017 Mustankorkean liikevaihto kasvoi noin 17 miljoonaan euroon tehtäväkentän laajentuessa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa, josta edellisvuonna palaneen kompostointilaitoksen uudelleenrakentamisen osuus oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Muita suurempia investointeja olivat muun muassa JHL-toiminnanohjausjärjestelmä, hyöty- ja aluekeräyspisteiden lunastaminen osakaskunnilta ja biokaasun tankkausaseman tie opasteineen.